Nopea netti kylille

Maaseudulle ryhdyttiin tosissaan rakentamaan nopeita nettiyhteyksiä Valtioneuvoston tehtyä 2008 periaatepäätöksen siitä että laajakaista kuuluu kaikille.

Nykyään nopea netti käytännössä tarkoittaa valokuituun perustuvaa kiinteää yhteyttä, vaikka 5G tekee tuloaan. Valokuitu mahdollistaa paitsi nettiviihteen ja digitaaliset palvelut, myös etätyön, etäopiskelun ja yritystoiminnan myös maaseudulla.

Toimivat tietoliikenneyhteydet kuuluvat 2020-luvulla perusinfrastruktuuriin, siinä missä tieyhteydet ja juokseva vesi. EU:n yleislinjauksena tavoitteeksi on otettu 100 Mbit/s yhteys kaikille. (Netin nopeuden voi testata täällä).

Haja-asutusalueen kuituverkkoja on toteutettu osuustoiminnallisesti, kuntien rahoituksella sekä osin myös valtion/EU:n tuella. Esimerkkinä Kaakkois-Suomen Kyläkuitu.

Valokuituverkkojen rakentaminen ei kuitenkaan ole kaikkialla sujunut ongelmitta. Jotta rakennuskustannukset liittymää kohti saataisiin kohtuullisiksi tulisi mahdollisimman monen liittyä mukaan silloin kuin kuitu tarjolle tulee.

Yle uutisoi marraskuussa 2020 Rääkkylän Valopiuha-osuuskunnan talousongelmista. Vuonna 2012 alkaneessa projektissa valokuitua kaivettiin maahan yli 500 kilometriä ja hinnaksi tuli 5,5 miljoonaa euroa. 600 käyttäjän maksut eivät riittäneet velkoihin, ja tukea on haettu kunnalta useaan otteeseen. Osuuskunta ajautui yrityssaneeraukseen.

Haasteista huolimatta on selvää että yhteydet ovat elintärkeitä jos koko maa halutaan pitää asuttuna. Kiinteän nopean laajakaistan ja talouden kasvun välillä on havaittu useissa tutkimuksissa yhteys. Myös perinteiset maaseudun elinkeinot ovat yhä riippuvaisempia toimivasta tietoliikenteestä. Maatilojen tuotantotekniikat ovat digitalisoituneet kovaa vauhtia.