Jokioisten kartano

jokioisten kartano
Kuvan lähde: EsaL-74, CC BY-SA 3.0

Jokioisten kartano perustettiin vuonna 1562, tosin nykyinen, uusklassisismia edustava päärakennus on selvästi myöhemmältä ajalta, 1790-luvulta.

Kartano sai alkunsa kun silloisesta Portaan hallintopitäjästä yksi neljänneskunta eli Jokioisten neljänneskunta annettiin Klaus Hornille läänitykseksi. Alue oli nykyistä Jokioisten kuntaa laajempi ja kattoi osia nykyisistä Forssan, Humppilan ja Ypäjän kunnista.

Myöhemmin 1700-luvulla näitä kartanon maita ryhdyttiin kutsumaan Jokilääniksi. Tämä säilyy edelleen muun muassa Jokiläänin kansalaisopiston nimessä ja onpa Jokiläänillä oma kansallispukukin, jonka suunnitteli Tyyni Vahter vuonna 1950.

Omistajina suurmiehiä

Kartanon omistajat ovat vaihtuneet useita kertoja historian saatossa, ja joukossa on useita merkittäviä aatelisukuja kuten Flemingit ja Mannerheimit.

Nykyiseen laajuuteensa se kasvoi kapteeni Reinhold Johan Jägerhornin aikana 1700-luvun loppupuoliskolla. Hän kasvatti maaomistuksia 32000 hehtaariin. Kehitystyötä jatkoi sisarentytär Ernst Gustav von Willebrand, jonka johdolla kehitettiin Jokioisten teollisuutta. Alueelle perustettiin tiilitehdas, panimo sekä viinanpolttamo ja sahaa laajennettiin.

Kartano muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1871, ja yksi pääosakkaista ja kartanon isännistä oli marsalkka Mannerheimin veli Johan Mannerheim.

Valtion omistukseen kartano ja koko Jokilääni siirtyi lunastuksella vuonna 1918. Viimeinen omistaja, Alfred Kordelin oli surmattu ennen sisällissotaa Mommilan veriteoissa.

Päärakennuksen lisäksi kokonaisuus käsitti 15 sivukartanoa, yli 400 torppaa ja yli 200 mäkitupaa sekä kymmeniä sukuoikeus- ja rälssitiloja. Suuri osa omistuksista siirrettiin 1920-luvulla tilojen haltijoille maareformissa.

Nykyisin päärakennuksen käyttäjä on Luonnonvarakeskus (ent. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), mutta toiminta on jo siirtynyt muihin tiloihin.

Syksyllä 2019 uutisoitiin että Valtion Senaatti-kiinteistöt suunnittelee rakennuksen myymistä. Todennäköisintä on että kohteet myydään osissa, rakennukset ja maat erikseen.

Kartanon kulttuurihistoriallinen merkitys on erittäin suuri. Jo 1600-luvulta peräisin oleva puisto on Suomessa ainutlaatuinen. Kauppa siis vaatii tarkkaa suunnittelua myös suojelun osalta.

MTT:n toimintaa on ollut muissakin Suomen kartanoissa. Mietoisissa sijaitseva Saaren kartano myytiin jo vuonna 2006, ja nykyisin siellä toimii Koneen Säätiön tutkija- ja taiteilijaresidenssi.

Kummituskartano?

Jokioisten kartanosta on pitkään kerrottu myös kummitustarinoita. Kertoman mukaan siellä vaeltaa Harmaa Rouva, joka näyttäytyy etenkin päärakennuksen pyöreässä nurkkahuoneessa.

On arvailujen varassa kuka kartanoon on jäänyt kummittelemaan, yhtenä mahdollisuutena on esitetty E.G.Willebrandin vaimoa Vendlaa. Vanha tarina inspiroi edelleen: 9-luokkalainen Julia Jaakkola voitti Hämeen Suuren Tarinakilpailun omalla versiollaan.

Comments are closed.