Kuuman koulu

Kuuman koulu perustettiin nimellä Latovainion kansakoulu, ja juhli 100-vuotis syntymäpäiviään vuonna 2016. Se on Jokioisten ainoa jäljellä oleva kyläkoulu.

Jokioisten valtuusto päätti kuitenkin syksyllä 2019 että Kuuman koulu lakkautetaan tämän lukuvuoden päätteeksi. Oppilaat siirtyvät Miinan ja Paanan kouluihin.

Sulkemisesta päätettiin äänestystuloksella 15-11. Syynä päätökseen oli oppilamäärien lasku. Koulussa on tällä lukukaudella 32 oppilasta, ensimmäistä luokkaa ei järjestetty koska sille ei ollut yhtään ilmoittautunutta.

Kuuma, jossa koulu sijaitsee on yksi Jänhijoen kylistä Rehtijärven ja Latovainion ohella. Muita läheisiä kyliä ovat Minkiö ja Kiipu. Kuuman sivukartano oli yksi Jokioisten kartanon uudemmista sivutiloista.

Jänhijoella on useampiakin vanhoja kyläkoulurakennuksia. Terävän ja Rehtijärven 1920-luvulta olevat kansakoulut ovat nykyisin asuinkäytössä. Kuuman koulurakennuksen jatkokäytöstä ei tällä hetkellä ole päätöksiä.

Joillain paikkakunnilla kyläkouluista on tehty monipuolisia lähipalvelukeskuksia kaiken ikäisille kyläläisille.

Nopea netti kylille

Maaseudulle ryhdyttiin tosissaan rakentamaan nopeita nettiyhteyksiä Valtioneuvoston tehtyä 2008 periaatepäätöksen siitä että laajakaista kuuluu kaikille.

Nykyään nopea netti käytännössä tarkoittaa valokuituun perustuvaa kiinteää yhteyttä, vaikka 5G tekee tuloaan. Valokuitu mahdollistaa paitsi nettiviihteen ja digitaaliset palvelut, myös etätyön, etäopiskelun ja yritystoiminnan myös maaseudulla.

Toimivat tietoliikenneyhteydet kuuluvat 2020-luvulla perusinfrastruktuuriin, siinä missä tieyhteydet ja juokseva vesi. EU:n yleislinjauksena tavoitteeksi on otettu 100 Mbit/s yhteys kaikille. (Netin nopeuden voi testata täällä).

Haja-asutusalueen kuituverkkoja on toteutettu osuustoiminnallisesti, kuntien rahoituksella sekä osin myös valtion/EU:n tuella. Esimerkkinä Kaakkois-Suomen Kyläkuitu.

Valokuituverkkojen rakentaminen ei kuitenkaan ole kaikkialla sujunut ongelmitta. Jotta rakennuskustannukset liittymää kohti saataisiin kohtuullisiksi tulisi mahdollisimman monen liittyä mukaan silloin kuin kuitu tarjolle tulee.

Yle uutisoi marraskuussa 2020 Rääkkylän Valopiuha-osuuskunnan talousongelmista. Vuonna 2012 alkaneessa projektissa valokuitua kaivettiin maahan yli 500 kilometriä ja hinnaksi tuli 5,5 miljoonaa euroa. 600 käyttäjän maksut eivät riittäneet velkoihin, ja tukea on haettu kunnalta useaan otteeseen. Osuuskunta ajautui yrityssaneeraukseen.

Haasteista huolimatta on selvää että yhteydet ovat elintärkeitä jos koko maa halutaan pitää asuttuna. Kiinteän nopean laajakaistan ja talouden kasvun välillä on havaittu useissa tutkimuksissa yhteys. Myös perinteiset maaseudun elinkeinot ovat yhä riippuvaisempia toimivasta tietoliikenteestä. Maatilojen tuotantotekniikat ovat digitalisoituneet kovaa vauhtia.

Jokioisten kartano

jokioisten kartano
Kuvan lähde: EsaL-74, CC BY-SA 3.0

Jokioisten kartano perustettiin vuonna 1562, tosin nykyinen, uusklassisismia edustava päärakennus on selvästi myöhemmältä ajalta, 1790-luvulta.

Kartano sai alkunsa kun silloisesta Portaan hallintopitäjästä yksi neljänneskunta eli Jokioisten neljänneskunta annettiin Klaus Hornille läänitykseksi. Alue oli nykyistä Jokioisten kuntaa laajempi ja kattoi osia nykyisistä Forssan, Humppilan ja Ypäjän kunnista.

Myöhemmin 1700-luvulla näitä kartanon maita ryhdyttiin kutsumaan Jokilääniksi. Tämä säilyy edelleen muun muassa Jokiläänin kansalaisopiston nimessä ja onpa Jokiläänillä oma kansallispukukin, jonka suunnitteli Tyyni Vahter vuonna 1950.

Omistajina suurmiehiä

Kartanon omistajat ovat vaihtuneet useita kertoja historian saatossa, ja joukossa on useita merkittäviä aatelisukuja kuten Flemingit ja Mannerheimit.

Nykyiseen laajuuteensa se kasvoi kapteeni Reinhold Johan Jägerhornin aikana 1700-luvun loppupuoliskolla. Hän kasvatti maaomistuksia 32000 hehtaariin. Kehitystyötä jatkoi sisarentytär Ernst Gustav von Willebrand, jonka johdolla kehitettiin Jokioisten teollisuutta. Alueelle perustettiin tiilitehdas, panimo sekä viinanpolttamo ja sahaa laajennettiin.

Kartano muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1871, ja yksi pääosakkaista ja kartanon isännistä oli marsalkka Mannerheimin veli Johan Mannerheim.

Valtion omistukseen kartano ja koko Jokilääni siirtyi lunastuksella vuonna 1918. Viimeinen omistaja, Alfred Kordelin oli surmattu ennen sisällissotaa Mommilan veriteoissa.

Päärakennuksen lisäksi kokonaisuus käsitti 15 sivukartanoa, yli 400 torppaa ja yli 200 mäkitupaa sekä kymmeniä sukuoikeus- ja rälssitiloja. Suuri osa omistuksista siirrettiin 1920-luvulla tilojen haltijoille maareformissa.

Nykyisin päärakennuksen käyttäjä on Luonnonvarakeskus (ent. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), mutta toiminta on jo siirtynyt muihin tiloihin.

Syksyllä 2019 uutisoitiin että Valtion Senaatti-kiinteistöt suunnittelee rakennuksen myymistä. Todennäköisintä on että kohteet myydään osissa, rakennukset ja maat erikseen.

Kartanon kulttuurihistoriallinen merkitys on erittäin suuri. Jo 1600-luvulta peräisin oleva puisto on Suomessa ainutlaatuinen. Kauppa siis vaatii tarkkaa suunnittelua myös suojelun osalta.

MTT:n toimintaa on ollut muissakin Suomen kartanoissa. Mietoisissa sijaitseva Saaren kartano myytiin jo vuonna 2006, ja nykyisin siellä toimii Koneen Säätiön tutkija- ja taiteilijaresidenssi.

Kummituskartano?

Jokioisten kartanosta on pitkään kerrottu myös kummitustarinoita. Kertoman mukaan siellä vaeltaa Harmaa Rouva, joka näyttäytyy etenkin päärakennuksen pyöreässä nurkkahuoneessa.

On arvailujen varassa kuka kartanoon on jäänyt kummittelemaan, yhtenä mahdollisuutena on esitetty E.G.Willebrandin vaimoa Vendlaa. Vanha tarina inspiroi edelleen: 9-luokkalainen Julia Jaakkola voitti Hämeen Suuren Tarinakilpailun omalla versiollaan.

Jokioisten kunta

perinnemaisema

Jokioinen, ruotsiksi Jockis, sijaitsee keskellä Suomen kasvukolmiota, mutta kuitenkin maaseudun rauhassa. Jokioinen on osa Forssan seutukuntaa yhdessä itse Forssan, Humppilan, Tammelan ja Ypäjän kanssa.

Jokioinen kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, mutta alueesta käytetään myös termiä Lounais-Häme, joka jakaantuu usean nykymaakunnan alueelle.

Jokioinen kuuluu Loimijokilaakson viljelymaisemaan, joka on yksi Suomen valtakunnalisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Todennäköisesti varhaisin asutus alueella onkin tullut tätä Kokemäenjoen sivuhaaraa seuraten Satakunnasta keskiajalla.

Jokioisten historiassa keskeisessä roolissa on ollut vuonna 1562 perustettu Jokioisten kartano. Kartano on käsittänyt laajimmillaan 32 000 hehtaaria maa-alueita ja viljelysten lisäksi lukuisia teollisuusalueita.

Nykyisin Jokiosilla asuu reilut 5000 asukasta, suurin osa taajama-alueella. Jokioisten keskustaajama eli kirkonkylä sijaitsee Loimijoen varrella kunnan itäpäässä, vain 9 kilometriä Forssan keskustasta. Forssan keskustaajama kattaakin nykyisin myös Tammelan ja Jokioisten kirkonkylät.

Jokioisten kartanon ja sen ympärille rakentuneen maatalouden ja teollisuuden vaikutus näkyy Jokiosten elinkeinoelämässä tänäkin päivänä.

Luonnovarakeskus, eli entinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, jonka hallinto sijaitsi kartanon vanhassa päärakennuksessa, on kunnan suurin työnantaja.

Kunnan yksityisiä yrityksiä ovat muun mussa Boreal Kasvinjalostus OY, Jokioisten Leipä Oy sekä Jokioisten maanrakennus Oy.

Matkailun osalta tehdään yhteistyötä seutukunnan kanssa. Alueen yhteiset matkailusivut löytyvät osoitteesta www.forssanseutu.fi